Hmm... Taisin olla hieman matalalla mielellä, kun päivällä tuon ensimmäisen tekstin kirjoitin. Tai no, toisaalta, ihan tottahan se on. Harmittaa vietävästi tuo Mikko-juttu. Tietysti eilenkin toivoin, että hän olisi ollut liikenteessä, kun baarissa tuli jälleen käytyä. Silti, vaikka eilen olisimmekin olleet samassa paikassa juhlimassa, ei se automaattisesti tarkoita että olisimme päätyneet samaan paikkaan yöksi! Mistä sitä voi koskaan tietää, vaikka Mikolla olisikin joku nainen kierroksissa juuri nyt. Ja aika pahalta olisi tuntunut, jos Mikko oletetun naisensa kanssa olisi eilen baariin astellut.

Sitä tässä vielä jäin pohtimaan, että miksei tosiaankaan voi ikinä kiinnostua niistä mukavista, ystävällisistä ja kilteistä miehistä, joita on matkan varrella tullut tavattua? Muutama mies on kesänkin aikana ilmoittanut ihan suoraan, että haluaisi seurustella kanssani, mutta mitä teen minä? Retkahdan kaikkiin epäsopiviin sitoutumiskammoisiin kaksilahkeisiin ja päädyn kärvistelemään yksinäisyydessäni. Tasan ei käy onnen lahjat. Ehkä tässäkin vaan piilee taustalla tuo vanha toteamus, että naiset aina rakastuvat renttuihin. Miksi? Niinpä niin. Kyllä nainen on kummallinen tapaus.

Nyt suihkuun ja katselemaan Maajussille morsianta! On se hyvä, että edes jollain on romantiikkaa ilmassa. *huoh*